Puna-apila ( luomu)

Trifolium pratense L.
Red Clover

Puna-apila on tunnettu ja arvostettu rehukasvi. Sen 20–70 cm pituisia taimia käytetään yleensä säilörehutuotantoon, mutta sitä voidaan käyttää myös heinä- ja viherrehutuotantoon. Virossa viljellään varhaisia, keski varhaisia ja myöhäisiä lajikkeita. Kestää hyvin suojakasveja ja on hyvänä kasvina peltoviljelykierrossa. Vähäistein sateiden yhteydessä kehitys hi dastuu, mikä aiheuttaa talvehtimisvarmuuden heikkenemisen. Seoksessa heinäkasvien kanssa takaa korkean ja kestävän satoisuuden sekä hyvän kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä. Siemenen alkukasvu ja kehitys on nopea.

Viihtyy sopivalla kosteuskäyttäytymisellä keskisyvillä hietamailla, hiesusavi-, hiesu- ja savimailla. Hounommin viihtyy happamilla hiekkamailla. Kasvit eivät siedä korkeaa pohjavettä. Eivät sovi kuivat ja ohuella humuskerroksella hietamaat eivätkä pitkäaikaisesti tuvivat maat. Sopii viljeltäväksi seoksessa nurminadan, englanninraiheinän, festuloliumin, koiranheinän, ruokonadan ja timotein kanssa.

Kylvömäärä puhtaana kasvustona 12-15 kg/ha, seoskasvustona nurmiheinän kanssa 4–6 kg/ha.

SATO JA KÄYTTÖ

Kylvettäessä suojakasvien alle saadaan perustamisvuonna yksi puna-apilasato. Kylvettäessä seok sessa heinäkasvien kanssa ilman suojakasveja saadaan perustamisvuonna ensimmäisellä niittokerralla 4–6 t kuiva-ainetta hehtaaria kohti ja toisella niittokerralla 2–3 t/ha. Tetraploidisilla lajikkeilla on nopeampi odelman kasvu, suuremmat lehdet, korkeampi sato ja niiden sokeripitoisuus on yleensä suurempi diploidisiin lajikkeisiin verrattuna. Puna-apilan niittokorkeus on sama kuin sinimailasella eli 10–13 cm. Oikea niittoaika säilömistä varten on kukinnan alku. Puutteena on hidas tai epätasainen kuivuminen ja kasvien korkea vesipitoisuus. Ruohon niittäminen on suoritettava terä vällä leikkuuvälineellä ja rehumassa on puristettava kunnolla saadakseen jäännösilma poistumaan varsista.

Pakattu 25 kg/säkki.