Puna-apila (lajike JÕGEVA 433 diploidi)

Trifolium pratense L.
Red Clover

Virossa vuodasta 2006. 
Viron lajikeluettelossa vuodesta 2009.

TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET

• Leveälehtinen ja hyvin kilpailukykyinen lajike
• Varhainen
• Suuri ja kestävä satoisuus sekä hyvä kilpailukyky yhdessä heinäkasvien kanssa pitkällä aikavälillä
• Nopea odelman kasvu, Virossa 4 niiton sato
• Hyvä sadon stabiilius myös heikompikuntoisilla pelloilla
• Korkea ravintoarvo
• Kestää hyvin suojakasveja ja on hyvänä kasvina pelto viljelykierrossa

Viihtyy sopivalla kosteuskäyttäytymisellä keskisyvillä hietamailla, hiesusavi-, hiesu- ja savimailla. Huonommin viihtyy happamilla hiekkamailla. Kasvit eivät siedä korkeaa pohjavettä. Eivät sovi kuivat ja ohuella humuskerroksella hietamaat eivätkä pitkäaikaisesti tulvivat maat.

Kylvömäärä puhtaana kasvustona 13–15 kg/ha, seoskasvustona heinäkasvien kanssa 8–10 kg/ha.
Heinäkasveista sopivat seoksiin pääosin nurminata, timotei, italianraiheinä, myrkkyraiheinä, rehukattara ja koiranheinä.

SATO JA KÄYTTÖ

Kylvettäessä suojakasvien kanssa saadaan perustamisvuonna yksi apilasato. Kylvettäessä seoksessa heinäkasvien kanssa ilman suojakasveja saadaan perustamisvuonna ensimmäisellä niittokerralla 4–6 t kuiva-ainetta hehtaaria kohti ja toisella niittokerralla 2–3 t/ha. Niittokorkeus 10–13 cm. Oikea niittoaika säilömistä varten on kukinnan alku. Puutteena on hidas tai epätasainen kuivuminen ja kasvien korkea vesipitoisuus. Ruohon niittäminen on suoritettava terävällä leikkuuvälineellä ja rehumassa on puristettava kunnolla saadakseen jäännösilma poistumaan varsista.